Kuva: Stefan Moberg

Bändibio

Kuva: Stefan Moberg
Tuulia Kallio & Satu Lankinen

Loviatar-nimisen yhtyeen peruskivet muurattiin muutama vuosi sitten lumisella Pohjanmaalla, kun Kaustisen Ala-Könni-opistoon talvikaudeksi kansanmusiikkia opiskelemaan ajautuneet Satu ja Tuulia tapasivat. Satu oli siihen mennessä soittanut haitaria "melkein koko ikänsä" ja Tuulia opiskellut klassista laulua ja teatterintekemistä. Tuolta ajalta jäi kuitenkin molemmille rakkaus suomalaiseen kansanmusiikkiin, melkeinpä sanattomasti toimiva taito soittaa yhdessä ("no, 9kk ajan olimme melkein päivittäin samoilla yhteissoitto- ja improvisaatiotunneilla, eiköhän siinä opi tuntemaan toisen tyylin...") ja melkoinen sivusoitinarsenaali, mm. jouhikot, pienkanteleet ja etnoperkussiot. Loviatar-yhtye sai virallisesti alkunsa keväällä 2005, kun tyttöjä ajoi lavoille halu tehdä ja esittää omaa musiikkia, vaikka muissa erittäin mielekkäissä produktioissa tytöt häärivätkin. Satuhan on erittäin kysytty hanuristi Kokkolan suunnalta löytyvissä kansanmusiikkipiireissä, vaikka tunnetuin yhtyeensä tällä hetkellä lienee silti Etelä-Suomessa kulttimainetta nauttiva Hiskias Möttö & Mojakka. Tuulia taas pörrää Tampereella lähinnä teatterilavoilla (TaYT, TTT), ja onpa käynyt keikalla myös jazzlegenda, fonisti Jorma Tapion kanssa.

Loviattaren musiikkia on kehuttu anarkistiseksi kansanmusiikiksi, tai punk-etnoksi, johtuen luultavasti runsaasti viljellyistä sekatahtilajeista ja ei-niin-perinteisistä-sovituksista, jotka muodostuvat aina yhdessä tehden. Loviattaren tyttöjen mielestä biisin sovitus ei ole hyvä, ellei se itseä naurata, mikä ei suinkaan tarkoita huumorin puolelle kääntymistä ja menemistä siitä, mistä aita on matalin, päin vastoin, silloin itseä hymyilyttää, kun musiikki pysyy haastavana!

Nyt kun ensimmäisiä Loviatar-kappaleita on päästy oikein studioon nauhoittamaankin, niin on tullut eteen kysymys, että mitenkäs keikoilla näistä enää oikein selvitään, kun eihän kahdella tytöllä kädet tahdo riittää kerralla kaikkia soittimia soittamaan. Nykyään Loviatar lähteekin mielellään esiintymään ainakin yhden apupojan voimin, ellei useamman. Tyttöjen keikat saattavatkin tästä edes olla duona, triona tai useampana persoonana soitettuja, riippuen siitä, kuinka moni diplomi-lyömäsoittaja tai kurkkulaulaja paikalle pääsee.

Mistä Loviatar-nimi on peräisin? Kun yhtyeelle piti keksiä nimeä, Satu ojensi Kalevalan, Tuulia pisti silmät kiinni ja tökkäsi sormella jonnekin päin kirjaa. Sormen alla oli Viidesviidettä runo: Pohjolan emäntä laittaa tavattomia tauteja Kalevalaan;

"Tyttö oli Tuonelan sokea
Loviatar, vaimo vanha,
pahin Tuonen tyttäriä,
ilke'in manattaria,
alku kaikille pahoille,
tuhansille turmioille.
Sill' oli muoto mustanlainen,
iho inhon-karvallinen."

Lukekaa itse lisää. Lukekaa koko kirja.